Jalosta seksuaalifantasioitasi - älä tukahduta niitä
Joillekin ihmisille esimerkiksi teatraaliset toimet, kuten sidotuksi tuleminen, ja ekshibitionismi ovat hyvin arkipäiväisiä tapoja saada seksuaalista nautintoa, kun taas toisten mielestä ne ylittävät rajustikin sovinnaisuuden rajoja. Nämä toimet ovat kuitenkin hyvin maltillisia verrattuna ihmisen yksityiseen seksuaaliseen mielikuvitukseen eli seksuaalifantasioihin. Uskallan väittää, että lähes jokaisella ihmisellä on seksuaalifantasioita. Jos joku sanoo, että hänellä ei ole ollenkaan fantasioita, voi olla, ettei hän vain ole kiinnittänyt niihin riittävästi huomiota.
Seksuaalifantasialla tarkoitan mitä tahansa mentaalista mielikuvaa, joka kiihottaa seksuaalisesti. Kiihottuminen taas tuo seksiin turvallisuutta, koska se varmistaa sekä oman että kumppanin nautinnon. Seksuaalifantasiat voivat myös toimia arkipäivän piristäjinä, ilmaista kaipuuta tai tuoda rohkeutta. Ammattilainen voikin rohkaista orgasmiongelmien ja seksuaalisen halun puutteen kanssa kamppaileville ihmisille seksuaalifantasioiden ruokkimista sekä niiden sallimista ja jakamista kumppanin kanssa.
Voitaisiin ajatella, että seksuaalifantasiat tapahtuvat âtoisen minänâ eli mielen alueella, jossa ei tunneta rajoja eikä kompromisseja. Koska seksuaalifantasiat ovat hyvin paljaita mielikuvituksemme toimintoja, ne paljastavat meistä jotain hyvin syvällistä. Tämän vuoksi terapiassa saatetaan käyttää näitä fantasioita avaimina henkilön syvempään itseensä. Ei olekaan ihme, että monille seksuaalifantasiat ovat oman seksuaalisuuden salatuin osa.
Jos emme ymmärrä fantasioitamme, voimme helposti tuntea niistä syyllisyyttä ja häpeää. Syyllisyyden tunne voi esimerkiksi tulla siitä, että fantasiamme ovat arkielämästä poikkeavia ja seksuaalinen halumme ei ole samansuuntainen oman mielihyvämme kanssa â saattaa tuntua siltä, ettei seksuaalinen mielihyvämme ole omassa hallussamme lainkaan. Esimerkiksi yhdynnän aikaiset fantasiat voivat tuntua moraalittomilta ja epänormaaleilta. Niiden voidaan myös pelätä vaikuttavan negatiivisesti suhteeseen ja omaan seksuaalisuuteen. Omasta moralismistamme ja siihen liittyvästä syyllisyydestämme vapautuaksemme meidän pitäisi tunnustaa, että sielullamme on oma seksuaalisuutensa, joka koostuu mielikuvista, tunteista, arvoista, peloista ja kaipauksista.
âToisen minänâ alueella tapahtuvia mielikuvitusfantasioita tarvitsee vain harvoin elämässä päästä toteuttamaan. Niihin ei siis aina tarvitse suhtautua kirjaimellisesti. Suurimmaksi osaksi fantasia on fantasiaa. Halu voi vaikuttaa lihalliselta, mutta todennäköisemmin se on yhteydessä sielun pyrkimykseen päästä eteenpäin. Suurin osa seksuaalifantasioista viittaakin elämän eroottiseen dynaamisuuteen eikä itse seksiin.
Fantasiahoukutusten edessä voi vielä kysyä itseltään, että liittyykö fantasioihin kenenkään hyväksikäyttöä, vahingoittavatko ne ketään, ovatko ne äärimmäisyyksiin vietyjä tai liioiteltuja sekä ovatko ne järkeviä suhteessa sellaisiin arvoihin, sitoumuksiin ja ihanteisiin, joita sinulla on? Rauhallinen harkinta on usein parempi vaihtoehto kuin uusien ja haastavien mielihalujen jyrkkä torjuminen tai ajattelematon toteuttaminen.
On parempi jalostaa fantasioitaan kuin tukahduttaa niitä tai antaa niiden temmeltää villeinä. Meidän lieneekin paras opetella elämään molemmissa maailmoissa, niin fantasian kuin todenkin, ja antamaan kummallekin oma arvonsa ja merkityksensä â ja kun ne silloin tällöin yhtyvät, nauttia siitä.